Kriparilla Lintulassa

Vaasan ortodoksisen seurakunnan kristinoppileiri on parhaillaan käynnissä Lintulan luostarissa. Leiri on historiallinen, koska se on ensimmäinen Lintulassa järjestetty kripari. Ryhmän pieni koko mahdollistaa leirin järjestämisen Lintulan luostarin tiloissa, vaikka meneillään on kesäsesonki turisteineen ja talkoolaisineen.

Tämän kesän kriparin hyvien kokemusten perusteella Vaasan ortodoksisen seurakunnan ja Lintulan luostarin yhteistyölle toivotaan jatkoa molemmin puolin. Vaasan ortodoksisen seurakunnan kripariryhmät ovat sopivan pieniä Lintulaan.

– Olemme positiivisesti yllättyneitä leiristä. Ihana asia, että nuoria tulee tänne. Luostari haluaa olla avoin nuorille, jotta he oppisivat käymään täällä. Nykyaikana kristillisten arvojen säilyttäminen on tärkeää ja tahdomme olla osaltamme tukemassa sitä, igumenia Mikaela kertoo.

Leirin aikana luostarissa vieraili KP Oulun metropoliitta Elia, joka tervehti myös leiriläisiä. Kuvassa Laura Aho, leiriläiset Aaro, Lora, Anastasia, Veera ja Jere, igumenia Mikaela, metropoliitta Elia ja isä Ville Kiiveri.

Leiripappina toimii Vaasan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Ville Kiiveri. Kirkkoherran työparina leirillä nuoria opettaa Vaasan ortodoksisen seurakunnan kanttori Laura Aho.
Julia Haapasaari, joka on itse käynyt kriparin viisi vuotta sitten, toimii leirillä nuorten ohjaajana. Tämä on hänelle neljäs vuosi kripariohjaajana.

– Tämä leiri on ollut erilainen kuin mikään muu. Ryhmä on pieni ja tunnelma tiivis. Harvat pystyvät kristinoppileirillä näin läheltä tutustumaan ortodoksisuuteen. Nuoret muistavat tämän varmasti koko ikänsä, samoin kuin minä itsekin, Julia toteaa.

Vaasan ortodoksinen seurakunta on kansainvälinen ja monikulttuurinen. Leiriläisiltäkin löytyy sukujuuria muun muassa Venäjältä, Bulgariasta ja Serbiasta. Yksi leiriläisistä ei osaa suomea, mutta taitaa monta muuta kieltä. Opetusta hän on saanut englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, puhujan kielitaidosta riippuen. Pienessä ryhmässä on helppo järjestää yksilöllistä opetusta.

Leiriläiset vierasmajalla oppitunnilla, jonka aiheena on rukous. Kristinoppikoulun tai –leirin oppitunneilla tutustutaan sakramentteihin, jumalanpalveluselämään ja kirkollisiin tapoihin.

Leiriläiset ohjaajineen majoittuvat luostarin vierasmajassa. Siellä on tilaa myös oppituntien pitämiseen. Vierasmajan keittiössä laitetaan leiriläisille aamu- ja iltapala. Ruokailut on järjestetty luostarin trapesassa.

– On kunnia-asia, että saamme ruokailla sisariston kanssa. Ruokailu on muodollinen, mutta samalla hyvä oppimiskokemus. Nykypäivänä on harvoin tilanteita, joissa on säädetty miten syödään ja käyttäydytään ruokailussa. Luostarin ruokailuissa kohteliaisuus ja muiden huomioon ottaminen on tärkeää, isä Ville kertoo.

Leirillä on aikaa myös peleille, leikeille ja hauskalle yhdessäololle. Leiriohjelmassa on ollut myös vierailuja Joensuun seminaariin, ONL:n (ortodoksisten nuorten liitto) toimistolle ja Valamon luostariin, jossa leiriläiset tapasivat muiden leirien kriparilaisia.

Luostarin puolella on käyttäydyttävä arvokkaasti, mutta vierasmajalla leiriläiset ovat voineet olla rennommin. Vierasmaja on tuntunut kotoisalta. Nuoret ovat viihtyneet leirillä ja ryhmälle on muodostunut hyvä yhteishenki. Nuorten mielestä leirillä on ollut hauskinta vapaa-aika peleineen ja keskusteluineen. Rankimmalta ovat tuntuneet aikaiset aamuherätykset.

Kanttori Laura Aho pitää luostarista leiripaikkana. Hänellä on paljon kokemusta leirien järjestämisestä erilaisissa paikoissa, myös sellaisissa, joilla ei ole mitään tekemistä ortodoksisuuden kanssa.

– Luostari on leiripaikkana todella hyvä. Täällä ortodoksisuus on jo valmiina. Ei tarvitse tuoda ortodoksisuutta mukana ja ripustella ikoneita, Laura tuumaa.

Hautausmaan tsasounalla toimitettiin akatistos Jumalanäidille leirin ja luostarin yhteistyönä.

Kripari on saanut käyttää Jumalansynnyttäjän Jerusalemilaisen ikonin tsasounaa luostarin hautausmaan luona jumalanpalvelus- elämän opetteluun. Leiriväki on osallistunut myös luostarin palveluksiin.

– Luostari vaikuttaa leiriin myös hengellisellä tasolla. Sisaristo vaikuttaa nuoriin huomaamatta, nöyryyden, rauhallisuuden ja hiljaisuuden kautta. Asioita on vaikeampi opettaa puhumalla kuin esimerkin kautta, isä Ville sanoo.

Äiti Ksenia kertomassa kriparilaisille luostarielämästä Lintulan luostarin Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.

Kriparilaiset ovat tutustuneet luostarielämään sekä käytännössä osallistumalla ja kokemalla, että opetuksen kautta. Palvelemista on opittu käytännössä talkootöiden kautta. Igumenia Mikaela esitteli luostaria nuorille leirin alkaessa. Äiti Ksenia piti oppitunnin luostarielämästä ja vastasi nuorten valmistelemiin monipuolisiin kysymyksiin. Kuulijoille selvisi muun muassa millainen on nunnien päiväohjelma, kuinka äiti Ksenia päätyi nunnaksi, millaisia rukoussääntöjä nunnilla on ja monia muita asioita nunnien elämästä.

Kristinoppikoulu on vapaaehtoinen. Tavoitteena on ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja kirkolliseen yhteisöön kasvaminen. Kuvassa askarrellaan rukousnauhoja.

Länsi-Suomessa ortodoksisuus on harvinaisempaa, joten leirin järjestäminen luostarissa ortodoksisuuden ympäröimänä on tuntunut hyvältä. Vaasan ortodoksisessa seurakunnassa ikäryhmät ovat pieniä. Lintulan luostari ei pystyisikään tarjoamaan puitteita suurten ryhmien kristinoppileireille. Suurin kripariryhmä, jonka luostari voi ottaa vastaan, on 12 henkeä ohjaajineen.