Rikas mies ja köyhä Lasarus

5.11.2023

Pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan 16:19-31.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Evankeliumin kertomus rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta avaa kaksi näkymää: toisen maan päälle ja toisen tuonpuoleisuuteen, iankaikkisuuteen.

Ensinnä näkymä maan päältä. Rikkaan miehen ja Lasaruksen välinen jyrkkä vastakohtaisuus. Rikkaan miehen ylellinen elämä oli pelkkää juhlaa. Hänen ei tarvinnut tehdä työtä. Hän saattoi keskittyä seuraelämään ja juhlimiseen. Hänen päällysvaatteensa oli purppuraa, jonka väri saatiin kalliista simpukankuorista. Sen alla miehellä oli hieno pellavatunika. Molemmat aikansa ylellisyystavaroita. Kaiken rikkauden keskellä oli vain yksi häiritsevä seikka: rujo ja köyhä Lasarus portin pielessä.

Lasarus olisi halunnut syödä rikkaan miehen ruuantähteitä. Hänen ainoat ystävänsä olivat kulkukoirat, jotka nuolemalla lievittivät köyhän ja sairaan miehen tuskia.

Toiseksi näkymä tuonpuoleisuudesta. Sekä Lasarus että rikas mies kuolivat. Ylellisyys näkyy vielä siinä, että kerrotaan rikkaan miehen hautajaisista. Sitä emme tiedä kuka hautasi Lasaruksen vai hautasiko kukaan.

Mutta sitten osat vaihtuivat. Kuoleman jälkeen rikas on tuskissa ja kärsimyksissä. Hän näkee kaukana Lasaruksen, jonka asiat ovat nyt hyvin. Hän on kunniapaikalla Abrahamin vieressä. Rikas mies ei saa apua. Hänen nimeäänkään emme tule tietämään. Hän on kuin persoonallisuutta vailla. Kuilu kahden erilaisen kohtalon välillä on ylittämätön. Elämässä syväksi osoittautunut juopa oli vielä syvempi ikuisuudessa.

Kertomuksen sanoma on selkeä. Hyvää on tehtävä tässä ajassa. On opittava jakamaan, ettei kenenkään tarvitsisi kärsiä Lasaruksen tavoin. On tehtävä hyvää, jaettava omastaan, autettava tarpeessa olevaa. On toimittava köyhyyden ja puutteen poistamiseksi.

Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen sekä omassa maassamme että koko maailmassa on turmiollista kehitystä. Se on sitä kaikkein köyhimmille mutta myös niille, jotka jotenkuten pärjäävät, ja lopulta myös niille, joilla nyt menee hyvin. Se kertoo itsekkyyden ja ahneuden mahdista ihmisten maailmassa. Kyse on myös yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteista, joita on korjattava oikeudenmukaisempaan ja inhimillisempään suuntaan.

Kertomuksella on myös toinen sanoma. Tästä maailmasta johtaa tie toiseen maailmaan – ajasta tuonpuoleisuuteen, iankaikkisuuteen, mutta sieltä ei kulje tietä takaisin tänne. Rikas mies ei ollut uskonut Moosesta ja profeettoja, siis Jumalan sanaa, vaan jäi itsekkyytensä ja omahyväisyytensä ansaan.

Rikkaan miehen tila ei johtunut lopulta hänen rikkaudestaan, vaan siitä, että hän ei ollut kuullut eikä kuunnellut Jumalan vanhurskasta tahtoa, ei ottanut sitä vastaan eikä pyrkinyt elämään sen mukaisesti. Elämää ei voi rakentaa vain rikkauden, omaisuuden tai minkään muunkaan ajallisen hyvän varaan. Vapahtaja kehottaa seuraajiaan etsimään todellista rikkautta, joka kantaa iukuiseen elämään.

Todellinen rikkaus ja katoamaton aarre. Hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Jumala ei tyytynyt rikkaan miehen tavoin katselemaan kaukaa kärsivää ja syntistä ihmistä. Kristuksessa hän tuli ihmiseksi. Kristus sovitti ristillä syntimme, jotta saisimme Lasaruksen tavoin kerran hyvän osan taivaassa. Ja tässä ajassa hän kutsuu meidät ristin kantajiksi, köyhien ja kärsivien lähimmäistemme auttajiksi. Jumalan rakkaus johtaa meitä hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään.

Oikeudenmukaisuutta ja ihmisten yhteistä hyvää on estittävä, köyhiä ja sorrettuja nostettava, heikkoja, sairaita, epäonnistuneita tuettava. Kannettava ihmisiä rukouksessa Jumalan eteen ja tuettava heitä uskon kilvoituksessa.

Kristitty elää samasta evankeliumista, jota hän muille ympärillään välittää. Vapahtaja lupaa olla kanssamme joka päivä (Matteus 28:20). Hän antaa voiman ja viisauden. Hän antaa rohkeuden, hän kantaa, ja tahtoo kaikkien ihmisten pelastuvan ja tulevan tuntemaan totuuden (1. kirje Timoteukselle 2:4). Aamen.

Arkkimandriitta Andreas

05.11.2023