Arkkimandriitta Sofronin Hengellisiä keskusteluja I

Lintulassa piispankynttiläpäivä
16.1.2019
Kahvio ja kauppa avautuvat su 2.6.
28.3.2019
Show all

Arkkimandriitta Sofronin Hengellisiä keskusteluja I

copyright: pravoslavie.ru

Arkkimandriitta Sofroni Saharovin Hengellisiä keskusteluja I ilmestyy suomeksi toukokuussa Lintulan luostarin kustantamana.
Kirjassa on 296 sivua ja sen on kääntänyt nunna Ksenia.

Arkkimandriitta Sofroni (1896‒1993) on yksi 1900-luvun suurista ortodoksisista teologeista ja ohjaajavanhuksista. Hänet tunnetaan erityisesti pyhittäjä Siluan Athosvuorelaisen hengellisenä oppilaana ja elämäkerran kirjoittajana sekä Englannissa Essexissä sijaitsevan Pyhän Johannes Kastajan luostarin perustajana.

Hengellisiä keskusteluja I sisältää arkkimandriitta Sofronin puheita, joita hän piti luostarinsa veljestölle ja sisaristolle viimeisinä elinvuosiaan. Kirjan 30 puheessa heijastuu hänen valtava hengellinen kokemuksensa, jonka hän pyrkii välittämään nuorelle kilvoittelijapolvelle.

Kirjan esipuheessa Pyhän Johannes Kastajan luostarin pappismunkki Nikolai kirjoittaa: ”Vanha athosvuorelainen perimätieto käskee nuoria munkkeja pitämään mielessään ajatuksen: ’Kaikki vanhukset ovat pyhiä, mutta minun vanhukseni on pyhempi.’ Niiden jotka elivät vanhus Sofronin kanssa, ei ollut vaikea pitää kiinni tästä säännöstä. Hänen yksinkertaisuutensa ja helposti lähestyttävyytensä peitti kuitenkin aikalaisten katseilta hänen todellisen suuruutensa. Sen ymmärtäminen tulee vähitellen vasta nyt, kun hän ei enää ole keskuudessamme.”

Kirjan ilmestymistä odotellessa julkaisemme viikoittain katkelmia vanhus Sofronin opetuksista. Ensimmäinen katkelma on 24:nestä puheesta Miten haluankaan, että te kaikki olisitte runoilijoita!

”Voi miten haluan, että teistä kaikista tulisi runoilijoita! Ilman luovaa innoitusta on vaikea viettää edes yhtä päivää niin kuin kristityn kuuluu. Nyt paaston lähestyessä avatkaamme sydämemme ja mielemme kohtaamaan edessä oleva ylösnousemus, niin kuin Herra paastosi neljäkymmentä päivää erämaassa eläen villipetojen joukossa ennen julistuksensa aloittamista.

Olen nyt puhunut muutamia sanoja kiinnittääkseni mielenne edessä olevaan kilvoitukseen. Haluan vielä lisätä, että pitää olla, ei vain runoilija vaan myös rohkea taistelija. Herra sanoi, että ”taivasten valtakuntaa vastaan hyökätään vaivannäöllä ja kilvoituksella, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen”. Elämänkokemuksemme maan päällä tässä ruumiissa osoittaa, että pitää jatkuvasti juoda, syödä, nukkua ja levätä, jotta ruumis saisi uutta biologista voimaa elämää varten. Näin on myös hengellisellä tasolla – meidän tulee ravita sieluamme ja mieltämme ponnistuksin.”

Comments are closed.